Filosophiija doaktár
Lappi universiteahtta 2026. Kulturhistorjjá. Dutkamuš Lappi máŋggalagaslaš historjjás skuvllaid oahppoplánain ja oahpahusas.
Lappi lea ruoktu, ja dan jiena ferte gullot doppe gos Suoma áššit mearriduvvojit.
Lean Noora Nampajärvi, eadni Roavvenjárggas, filosophiija doaktár ja historjjá ja servodatoahpahusa oahpaheaddji. Mu ruovttut leat čiekŋalis Nuorta-Lappis. Lean bargan skuvllas badjel guoktelogi jagi ja jurddašan nuoraiguin mo servodat bargá ja mo dasa sáhttá váikkuhit.
Dutkamušainis lean guorahallan mo Lappi ja sápmelaččaid historjá čájehuvvo oahpahusas. Dál lean evttohas riikkabeivviin Guovddášbellodat listtus Lappi válgabiires.
Oahpaheaddjin oainnán mo servodaga mearrádusat šaddet oassin mánáid, nuoraid ja bearrašiid árgabeaivvis. Háliidan suodjalit máhtu ja davviriikkalaš buresbirgejumi ja ođđasmahttit daid dán áiggi dárbbuid mielde.
Friijaáiggis gávnnat mu čuoiganmuorain, crossfit-saliin, girjji luhtte dahje pianno gáddis. Luondu lea mu deaŧalaš fápmovuođđu, ja vájáldan dávjá duoddaris ja vuovdis.
Lappi universiteahtta 2026. Kulturhistorjjá. Dutkamuš Lappi máŋggalagaslaš historjjás skuvllaid oahppoplánain ja oahpahusas.
Oulu universiteahtta 2005. Almmolaš historjjá, Suoma- ja Skandináviahistorjjá ja servodatdieđagat praktihkalaš váikkuhanbarggus vuođđun.
Historjjá ja servodatdieđagiid oahpahus sihke nationála ja internasionála ovddidanbargu.
"Mearrádusain ferte ipmirdit maid dat mearkkaša olbmuid árgabeaivvis — maiddái guhkkes gaskkaiguin Lappis."Noora Nampajärvi · Riikkabeivviidjas 2027
Háliidan ahte Lappis sáhttá luohttit boahtteáigái. Dat gáibida buori oahpahusa, doaibmi bálvalusaid ja barggu sihke ahte davviorodat ipmirduvvojit mearridanproseassas.
Buorre oahpahus gullá juohke mánnái ja nuorrai. Suodjalan lagašskuvllaid, doarvái oahppanveahki ja vejolašvuođa oahppat davvinai. Máhttui gullet maiddái girjerádjut, kultuvra, friddja dutkamuš ja sorjjasmeahttun mediat.
Dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusat fertet leat olámuttus maiddái Lappi guhkkes gaskkaiguin. Bálvalusfierbmi geahppadandoaibmabijut eai oaččo vuođđuduvvot dušše bušeahttarehkenastallamii. Guovddášmanahttima váikkuhusat ferte árvvoštallat olbmuid árgabeaivvi dáfus. Seastun ii leat duohta, jos golut sirdásit mátkkošteapmái, bearrašiidda dahje maŋŋelis dárbbašlaš dikšumii.
Lappis ferte sáhttit barggahit, fitnodatdoaimmahit ja hukset boahtteáigái. Fitnodagat dárbbašit máhttálaš bargoveaga, ennustehkii vearrodieđáhusa sihke doaibmi liikennejohtalus- ja diehtojuohkindoarjjanetváhkkaid. Investointaid ávkin ferte maiddái oaidnit báikkálaš bargosajiin ja gielddaid eallindáiddus.
Eanandoallu, meahccedoallu, boazodoallu ja guolástus addet barggu ja dietnasa sihke nannet birgejupmi. Sin boahtteáigi gáibida guhkesáigásaš politihkka.
Barggu berre oažžut dietnasa, ja veahki ferte leat oažžumis go iežas fámosat dahje diehtu eai doarvái. Suodjalan davviriikkalaš buresbirgejumi.
Lappi luonddus lea árvvu ieš sii, ja dat lea maiddái máŋga ealáhusa vuođđu. Min árktalaš luondduriggodagaid ferte atnit málet ja bissovaččat.
"Helsingistä katsottuna Lappi voi näyttää kaukaiselta. Täältä katsottuna kaukaiselta näyttää vain päätöksenteko."Noora Nampajärvi
Doaktáradutkamušainis guorahallan mo Lappi báikkálaš ja sápmelaš historjjá čájehuvvo vuođđoskuvlla oahppoplánain ja historjjáoahpahusas. Materiálat ledje 17 báikkálaš oahppoplána ja gávcci oahpaheaddjiintervjuvva. Dutkamuš čájehii ahte iežas guovllu historjjá gieđahallat lohká ollu oktasaš oahpaheaddjiid máhtolašvuođas ja válljemiin. Oahpahusa váttistahttá maiddái materiálaid váilun ja sápmelašvuhtii laktáseaddji feštaldat.
Skuvllas dahkkojuvvojit válljemiit das gean ovddit áiggi geahčaduvvo ja gean báhcá olggobeallái. Iežas ruovttugotti historjjá diehtit veahkeha ipmirdit gos mii šaddat ja mo dálá servodat lea hukson.
Lappi ja sápmelaččaid historjjá gullet maiddái oassin oktasaš Suoma historjjái. Lappi ja sápmelaččaid historjjá oahpahus ferte oažžut doarjaga oahppoplánain, oahpaheaddjiohppis ja oahppamateriiálain.
Čálán áššiin maid deaivvadan oahpaheaddjin, dutkkin ja lappilažžan: oahpahusas, riektalašvuođas ja vejolašvuođas hukset boahtteáigái davvin. Dás leat válljimat mu mielbohtosat mat leat almmustuvvan Lapin Kansas.
Ruotsin saamelaisten totuuskomission raportti käsittelee myös Suomen yhteistä historiaa Ruotsin kanssa. Saamelaisten historian tunteminen ja sen paikka kouluopetuksessa eivät siksi ole vain Ruotsin kysymyksiä. Raportti antaa aihetta tarkastella myös sitä, miten Suomessa opetetaan saamelaisten historiaa.
Loga Lapin KansasOppimistulosten heikkeneminen ei korjaannu yhdellä muutoksella. Koulutuksen kehittämiseen tarvitaan pitkäjänteisiä päätöksiä, jotka perustuvat tutkittuun tietoon ja koulujen arjen tuntemiseen.
Loga Lapin KansasMaahanmuutosta tarvitaan keskustelua, jossa erilaiset tilanteet erotetaan toisistaan ja väitteitä arvioidaan tosiasioiden pohjalta. Ihmisarvon kunnioittaminen kuuluu myös vaikeista kysymyksistä käytävään keskusteluun.
Loga Lapin KansasArtihkkalat rahppojuvvojit Lapin Kansa neahttabálvalusas ja sáhttet gáibidit diŋgojumi.
Nuoret tarvitsevat tietoa siitä, kuka yhteisistä asioista päättää ja miten päätöksiin voi vaikuttaa. Demokratiakasvatus antaa valmiuksia arvioida yhteiskunnallista keskustelua ja osallistua jo ennen äänestysikää.
Loga Lapin KansasDáppe gávnnat dillálašvuođaid main Noora lea mielde digaštallamis, ovdanbuktimis ja gullamis.
Mii galggašii divttojuvvot du ruovttugottis? Mii doaibmá bures ja ansašii eambbo fuomášumi? Háliidan gullet du vásáhusaid ja jurdduid. Sáhtát maiddái bovdet mu digaštallamii dahje boahtit mielde kampánjjaid bargui.
Suomen Keskusta r.p. · Lapin vaalipiiri · Eduskuntavaalit 2027
Jos Länskän palvelujen heikentäminen on hallituksen käsitys vastuullisesta politiikasta, Länsi-Lapilla on täysi syy vaatia suunnanmuutosta. Väkeä oli paljon liikkeellä, ja Keskustan teltalla pullakahvit maistuivat keskustelujen lomassa. Mutta keskustelujen päällimmäinen sävy oli vakava. Torniossa ihmisiä puhutti erityisesti Länskä, eli Länsi-Pohjan sairaala, ja siihen kohdistuneet supistukset. Eikä ihme. Orpo-Purran hallituksen keskittämispolitiikka ei ole enää mikään etäinen hallinnollinen linjaus paperilla. Se näkyy nyt Länsi-Lapissa ihmisten arjessa. Se näkyy siinä, että hoitoa haetaan yhä kauempaa. Se näkyy omaisten huolena. Se näkyy ikäihmisten turvattomuutena. Se näkyy siinä, että palvelut viedään kauemmas juuri niiltä, jotka niitä eniten tarvitsevat. Näin vanhusten viikolla on pakko kysyä: tällaistako arvostusta tämä hallitus osoittaa ikäihmisille? Jos ihminen joutuu lähtemään satojen kilometrien päähän saadakseen hoitoa, kyse ei ole tehokkuudesta. Kyse on epäonnistuneesta politiikasta. Länsi-Lappi ei ole hallituksen säästötaulukko, vaan se on ihmisten koteja, perheitä, työpaikkoja, ikäihmisiä, lapsia ja arkea. Terveyspalvelut eivät saa olla kiinni siitä, sattuuko asumaan riittävän lähellä suurta keskusta. Keskusta on sanonut tämän ennenkin, ja sanomme sen taas: Suomea ei voi rakentaa vain keskittämällä. Koko maa on pidettävä mukana. Palvelut, turvallisuus ja ihmisarvo kuuluvat myös raja-alueille, kyliin ja pitkien välimatkojen Lappiin. Tarvitsemme politiikkaa, joka näkee ihmisen ennen järjestelmää. Tarvitsemme valoisampaa politiikkaa koko Suomeen. 🍀 Lämmin kiitos Tornion Keskusta-aktiiveille hyvistä järjestelyistä ja lämpimästä vastaanotosta lokakuisen kylmän viiman keskellä. 💚 #keskusta #lappi #länsipohja #tornio #aluepolitiikka
10.10.2026 Avaa ↗Lauantaina tavataan Torniossa! 🍀 Olen mukana Tornion syysmarkkinoilla lauantaina 10.10. klo 12 alkaen. Tornio on minulle tuttu ja tärkeä paikka, sillä perheellämme oli 90-luvulla maitotila Tornion Liakassa. Sieltä ovat jääneet mieleen maaseudun arki, navetan tuoksu, pihapiirit, pellot ja se tekemisen meininki, jolla pohjoisen elämää pidetään yllä. Tule juttelemaan Lapista, maaseudusta, koulutuksesta, palveluista, yrittäjyydestä tai mistä vain politiikassa. Olisi mukava tavata! 💚 #Tornio #Liakka #syysmarkkinat #Lappi #Keskusta
8.10.2026 Avaa ↗Tänään olin Lapin yliopistolla kuuntelemassa keskustelua Euroopan turvallisuudesta ja yhteistyöstä arktiselta alueelta Välimerelle. Tilaisuuteen osallistuivat Espanjan kuningas Felipe VI ja kuningatar Letizia sekä presidentti Alexander Stubb ja rouva Suzanne Innes-Stubb. Kuninkaan puheessa korostui pohjoisen ja etelän jatkuva yhteistyö ja se, että Euroopan unionin ulkoraja on yhteinen. Presidentti Stubb tarttui samaan ajatukseen ja arvioi EU:n olevan nyt vahvempi kuin koskaan. Yhteiset kriisit ovat yhdistäneet meitä ja vahvistaneet kykyämme toimia yhdessä. Paneelikeskustelussa käsiteltiin arktisen alueen muuttuvaa turvallisuustilannetta. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Trumpin politiikka ja Naton kasvava rooli vaikuttavat pohjoiseen. Samalla Euroopan unionilta tarvitaan vahvempaa otetta arktisella alueella. Erityisesti mieleeni jäi ilmastonmuutoksen ja turvallisuuden yhteys. Arktisen alueen lämpeneminen ja jään väheneminen muuttavat elinympäristöjä ja elinkeinoja. Ilmastonmuutoksen maailmanlaajuiset seuraukset, kuten merenpinnan nousu, vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin. Vaikutukset on otettava vakavasti myös turvallisuudesta puhuttaessa. Keskustelussa nousivat esille myös Kanada kumppanina kansainvälisen oikeuden ja demokratian puolustamisessa sekä Latinalaisen Amerikan kasvava merkitys raaka-aineista YK:n äänestyksiin. Euroopan vahvuus rakentuu yhtenäisyydestä ja kyvystä rakentaa luottamusta myös muiden kanssa. Puheenvuorojen yhteisenä painotuksena nousi esiin se, että Euroopan yhtenäisyys antaa turvaa meille myös täällä Lapissa. Yhteinen raja merkitsee yhteistä vastuuta, pohjoisessa ja etelässä. 💚
7.10.2026 Avaa ↗Olen vankkumaton pohjoismaisen hyvinvointivaltion fani ja kannattaja. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion keskeisin ajatus on minusta siinä, että mahdollisimman moni pysyy mukana. Tämä on koko yhteiskunnan etu, oikeudenmukaisuuskysymys ja loppupeleissä myös yhteiskuntarauhaan liittyvä arvovalinta. Suomen ja muiden Pohjoismaiden historia osoittaa, että vahva talous, korkea osaaminen ja sosiaalinen turva tukevat toisiaan. OECD on kuvannut juuri pohjoismaista mallia yhdistelmänä, jossa korkea hyvinvointi, suhteellisen pienet tuloerot ja yhteinen riskinkanto tukevat myös yhteiskunnan vakautta ja menestystä. Tämän vuoksi Laboren tänään julkaisema ostovoimalaskelma huolestuttaa minua. Vuosina 2023–2026 pienituloisimman kymmenyksen ostovoima on heikentynyt 5,4 prosenttia, kun ylimmän kymmenyksen ostovoima on kasvanut 10,8 prosenttia. Yksinhuoltajilla ostovoiman kasvu on jäänyt noin prosenttiin. Eriarvoistuminen näkyy erityisen konkreettisesti lapsiperheissä ja yksinhuoltajaperheissä, joissa talouden liikkumavara on usein muutenkin pieni. Minusta politiikan onnistumisen mitta ei ole se, kuinka hyvin pärjäävät ne, joilla menee jo hyvin, vaan se, jätetäänkö köyhimmät kantamaan sopeutuksen raskain taakka. Julkinen talous pitää saada kuntoon. Mutta sillä on väliä, miten se tehdään ja keihin päätösten seuraukset osuvat. Minä en halua Suomea, jossa keskimääräinen ostovoima paranee samalla kun kaikkein pienituloisimpien arki vaikeutuu. Meillä on historiallisesti ollut kyky rakentaa yhteiskuntaa niin, että vaurautta syntyy ja samalla on pidetty ihmiset mukana. Minusta siitä kannattaa pitää kiinni myös nyt. Hyvinvointivaltion merkitys näkyy juuri silloin, kun ihmisellä menee huonosti. #kohustakonkretiaan 🍀 See less
28.9.2026 Avaa ↗Syyskuu on jo kohta puolivälissä. Illat hämärtyvät aikaisemmin ja ihana kynttiläkausi on täällä taas. Kesän loputon valo on jäämässä taakse, ja täällä pohjoisessa sen huomaa päivä päivältä selvemmin. Mie oon aina ollut syksyihminen ja tykkään tästä vaiheesta vuotta. Siitä, miten pienikin valo alkaa taas näkyä kauas. Nimeni Noora tarkoittaa valoa ja ehkäpä just sen vuoksi olen viime aikoina jäänyt ajattelemaan valon merkitystä vähän tavallista enemmän. Maailma tuntuu nyt monella tavalla syksyisen pimeältä. Uutisissa on sotaa ja epävarmuutta, politiikassa kovia sanoja ja vastakkainasettelua. Moni miettii omaa toimeentuloaan, lastensa tulevaisuutta, lähipalveluiden katoamista tai sitä, mihin ihmeeseen tämä kaikki on menossa. Tällaisina aikoina tarvitaan myös jotain, mikä vetää katseen pimeän läpi eteenpäin. Haluan tehdä politiikkaa, jossa on enemmän valoa ja toiveikkuutta. Politiikkaa, joka perustuu tietoon ja sivistykseen, ottaa ihmisten huolet vakavasti ja uskaltaa rakentaa parempaa tulevaisuutta. Täällä Lapissa opitaan jo pienenä se, että kun pimeä tulee, valo ei katoa mihinkään. Sen vain huomaa paremmin 💚🍀💚
12.9.2026 Avaa ↗