Filosofie doktor
Lapplands universitet 2026. Kulturhistoria. Forskning om Lapplands mångskiktade historia i skolornas läroplaner och undervisning.
Lappland är ett hem och dess röst måste höras där Finlands beslut fattas.
Jag är Noora Nampajärvi, en mor från Rovaniemi, filosofie doktor samt lärare i historia och samhällslära. Mina rötter sträcker sig djupt in i östra Lappland. Jag har arbetat i skolan i över tjugo år och reflekterat tillsammans med ungdomar om hur samhället fungerar och hur man kan påverka det.
I min forskning har jag studerat hur Lapplands och samernas historia synliggörs i undervisningen. Nu kandiderar jag till riksdagen på Centerpartiets lista i Lapplands valkrets.
Som lärare ser jag hur samhällets beslut påverkar barns, ungdomars och familjers vardag. Jag vill försvara bildning och den nordiska välfärdsstaten samt förnya dem för vår tids behov. I politiken värdesätter jag evidensbaserad kunskap, samarbete och förståelse för beslutens konsekvenser.
På fritiden hittar du mig på skidspåret, crossfit-gymmet, med en bok eller vid pianot. Naturen är en viktig källa till kraft för mig, och jag vandrar ofta på fjällen och i skogarna. Jag älskar fiske och bärplockning.
Lapplands universitet 2026. Kulturhistoria. Forskning om Lapplands mångskiktade historia i skolornas läroplaner och undervisning.
Uleåborgs universitet 2005. Allmän historia, finländsk och skandinavisk historia samt samhällsvetenskap som grund för praktiskt påverkansarbete.
Undervisning i historia och samhällslära samt nationellt och internationellt utvecklingsarbete.
"I beslut måste man förstå vad de innebär för människors vardag — även i Lappland med dess långa avstånd."Noora Nampajärvi · Riksdagskandidat 2027
Jag vill att man i Lappland kan lita på framtiden. Det kräver god utbildning, fungerande service och arbete, samt att de nordliga förhållandena förstås i beslutsfattandet.
God utbildning tillhör varje barn och ungdom. Jag försvarar närskolor, tillräckligt lärande stöd och möjligheten att studera även i norr. Bildning kräver också bibliotek, kultur, fri forskning och oberoende medier.
Hälso- och socialtjänster måste vara tillgängliga även i Lappland med dess långa avstånd. Utglesning av servicenätverket får inte vara standardlösningen. Konsekvenserna av centraliseringen måste bedömas utifrån människornas vardag. En besparing är inte verklig om kostnaderna överförs till resor, familjer eller vård som behövs senare.
I Lappland måste man kunna få anställning, företaga och bygga framtiden. Företagen behöver kunnig arbetskraft, förutsägbar beskattning samt fungerande trafik- och datakommunikationsförbindelser. Nyttan av investeringar måste synas även som lokala arbetsplatser och kommunal vitalitet.
Jordbruk, skogsbruk, renhållning och fiske ger arbete och utkomst samt stärker försörjningsberedskapen. Deras framtid kräver en långsiktig politik.
Arbete ska ge utkomst, och hjälp ska finnas tillgänglig när de egna krafterna eller inkomsterna inte räcker till. Jag försvarar den nordiska välfärdsstaten.
Lapplands natur har ett värde i sig och är också grunden för många näringar. Våra arktiska naturresurser måste nyttjas omsorgsfullt och hållbart.
"Sett från Helsingfors kan Lappland verka avlägset. Sett härifrån är det bara beslutsfattandet som verkar avlägset."Noora Nampajärvi
I min doktorsavhandling granskade jag hur Lapplands lokala och samiska historia synliggörs i grundskolans läroplaner och historieundervisning. Materialet bestod av 17 lokala läroplaner och åtta lärarintervjuer. Forskningen visade att behandlingen av den egna regionens historia i hög grad beror på enskilda lärares kunnande och val. Undervisningen försvåras också av brist på material och spänningar kring samiskhet.
I skolan görs val om vems förflutna som får bli bekant och vems som lämnas utanför. Kunskap om den egna hembygdens historia hjälper oss att förstå varifrån vi kommer och hur det nuvarande samhället har byggts upp.
Lapplands och samernas historia är också en del av den gemensamma finska historien. Undervisningen om Lapplands och samernas historia måste få stöd av läroplaner, lärarutbildning och läromedel.
Jag skriver om sådant jag möter som lärare, forskare och lapplänning: utbildning, rättvisa och möjligheten att bygga framtiden i norr. Här är ett urval av mina insändare publicerade i Lapin Kansa.
Ruotsin saamelaisten totuuskomission raportti käsittelee myös Suomen yhteistä historiaa Ruotsin kanssa. Saamelaisten historian tunteminen ja sen paikka kouluopetuksessa eivät siksi ole vain Ruotsin kysymyksiä. Raportti antaa aihetta tarkastella myös sitä, miten Suomessa opetetaan saamelaisten historiaa.
Läs i Lapin KansaOppimistulosten heikkeneminen ei korjaannu yhdellä muutoksella. Koulutuksen kehittämiseen tarvitaan pitkäjänteisiä päätöksiä, jotka perustuvat tutkittuun tietoon ja koulujen arjen tuntemiseen.
Läs i Lapin KansaMaahanmuutosta tarvitaan keskustelua, jossa erilaiset tilanteet erotetaan toisistaan ja väitteitä arvioidaan tosiasioiden pohjalta. Ihmisarvon kunnioittaminen kuuluu myös vaikeista kysymyksistä käytävään keskusteluun.
Läs i Lapin KansaArtiklarna öppnas i Lapin Kansas webbtjänst och kan kräva prenumeration.
Nuoret tarvitsevat tietoa siitä, kuka yhteisistä asioista päättää ja miten päätöksiin voi vaikuttaa. Demokratiakasvatus antaa valmiuksia arvioida yhteiskunnallista keskustelua ja osallistua jo ennen äänestysikää.
Läs i Lapin KansaHär hittar du tillställningar där Noora deltar i diskussioner, uppträdanden och lyssnar.
Vad borde åtgärdas på din hemort? Vad fungerar bra och förtjänar mer uppmärksamhet? Jag tar gärna del av dina erfarenheter och tankar. Du kan också bjuda in mig för en diskussion eller komma med i kampanjarbetet.
Suomen Keskusta r.p. · Lapin vaalipiiri · Eduskuntavaalit 2027
Jos Länskän palvelujen heikentäminen on hallituksen käsitys vastuullisesta politiikasta, Länsi-Lapilla on täysi syy vaatia suunnanmuutosta. Väkeä oli paljon liikkeellä, ja Keskustan teltalla pullakahvit maistuivat keskustelujen lomassa. Mutta keskustelujen päällimmäinen sävy oli vakava. Torniossa ihmisiä puhutti erityisesti Länskä, eli Länsi-Pohjan sairaala, ja siihen kohdistuneet supistukset. Eikä ihme. Orpo-Purran hallituksen keskittämispolitiikka ei ole enää mikään etäinen hallinnollinen linjaus paperilla. Se näkyy nyt Länsi-Lapissa ihmisten arjessa. Se näkyy siinä, että hoitoa haetaan yhä kauempaa. Se näkyy omaisten huolena. Se näkyy ikäihmisten turvattomuutena. Se näkyy siinä, että palvelut viedään kauemmas juuri niiltä, jotka niitä eniten tarvitsevat. Näin vanhusten viikolla on pakko kysyä: tällaistako arvostusta tämä hallitus osoittaa ikäihmisille? Jos ihminen joutuu lähtemään satojen kilometrien päähän saadakseen hoitoa, kyse ei ole tehokkuudesta. Kyse on epäonnistuneesta politiikasta. Länsi-Lappi ei ole hallituksen säästötaulukko, vaan se on ihmisten koteja, perheitä, työpaikkoja, ikäihmisiä, lapsia ja arkea. Terveyspalvelut eivät saa olla kiinni siitä, sattuuko asumaan riittävän lähellä suurta keskusta. Keskusta on sanonut tämän ennenkin, ja sanomme sen taas: Suomea ei voi rakentaa vain keskittämällä. Koko maa on pidettävä mukana. Palvelut, turvallisuus ja ihmisarvo kuuluvat myös raja-alueille, kyliin ja pitkien välimatkojen Lappiin. Tarvitsemme politiikkaa, joka näkee ihmisen ennen järjestelmää. Tarvitsemme valoisampaa politiikkaa koko Suomeen. 🍀 Lämmin kiitos Tornion Keskusta-aktiiveille hyvistä järjestelyistä ja lämpimästä vastaanotosta lokakuisen kylmän viiman keskellä. 💚 #keskusta #lappi #länsipohja #tornio #aluepolitiikka
10.10.2026 Avaa ↗Lauantaina tavataan Torniossa! 🍀 Olen mukana Tornion syysmarkkinoilla lauantaina 10.10. klo 12 alkaen. Tornio on minulle tuttu ja tärkeä paikka, sillä perheellämme oli 90-luvulla maitotila Tornion Liakassa. Sieltä ovat jääneet mieleen maaseudun arki, navetan tuoksu, pihapiirit, pellot ja se tekemisen meininki, jolla pohjoisen elämää pidetään yllä. Tule juttelemaan Lapista, maaseudusta, koulutuksesta, palveluista, yrittäjyydestä tai mistä vain politiikassa. Olisi mukava tavata! 💚 #Tornio #Liakka #syysmarkkinat #Lappi #Keskusta
8.10.2026 Avaa ↗Tänään olin Lapin yliopistolla kuuntelemassa keskustelua Euroopan turvallisuudesta ja yhteistyöstä arktiselta alueelta Välimerelle. Tilaisuuteen osallistuivat Espanjan kuningas Felipe VI ja kuningatar Letizia sekä presidentti Alexander Stubb ja rouva Suzanne Innes-Stubb. Kuninkaan puheessa korostui pohjoisen ja etelän jatkuva yhteistyö ja se, että Euroopan unionin ulkoraja on yhteinen. Presidentti Stubb tarttui samaan ajatukseen ja arvioi EU:n olevan nyt vahvempi kuin koskaan. Yhteiset kriisit ovat yhdistäneet meitä ja vahvistaneet kykyämme toimia yhdessä. Paneelikeskustelussa käsiteltiin arktisen alueen muuttuvaa turvallisuustilannetta. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Trumpin politiikka ja Naton kasvava rooli vaikuttavat pohjoiseen. Samalla Euroopan unionilta tarvitaan vahvempaa otetta arktisella alueella. Erityisesti mieleeni jäi ilmastonmuutoksen ja turvallisuuden yhteys. Arktisen alueen lämpeneminen ja jään väheneminen muuttavat elinympäristöjä ja elinkeinoja. Ilmastonmuutoksen maailmanlaajuiset seuraukset, kuten merenpinnan nousu, vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin. Vaikutukset on otettava vakavasti myös turvallisuudesta puhuttaessa. Keskustelussa nousivat esille myös Kanada kumppanina kansainvälisen oikeuden ja demokratian puolustamisessa sekä Latinalaisen Amerikan kasvava merkitys raaka-aineista YK:n äänestyksiin. Euroopan vahvuus rakentuu yhtenäisyydestä ja kyvystä rakentaa luottamusta myös muiden kanssa. Puheenvuorojen yhteisenä painotuksena nousi esiin se, että Euroopan yhtenäisyys antaa turvaa meille myös täällä Lapissa. Yhteinen raja merkitsee yhteistä vastuuta, pohjoisessa ja etelässä. 💚
7.10.2026 Avaa ↗Olen vankkumaton pohjoismaisen hyvinvointivaltion fani ja kannattaja. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion keskeisin ajatus on minusta siinä, että mahdollisimman moni pysyy mukana. Tämä on koko yhteiskunnan etu, oikeudenmukaisuuskysymys ja loppupeleissä myös yhteiskuntarauhaan liittyvä arvovalinta. Suomen ja muiden Pohjoismaiden historia osoittaa, että vahva talous, korkea osaaminen ja sosiaalinen turva tukevat toisiaan. OECD on kuvannut juuri pohjoismaista mallia yhdistelmänä, jossa korkea hyvinvointi, suhteellisen pienet tuloerot ja yhteinen riskinkanto tukevat myös yhteiskunnan vakautta ja menestystä. Tämän vuoksi Laboren tänään julkaisema ostovoimalaskelma huolestuttaa minua. Vuosina 2023–2026 pienituloisimman kymmenyksen ostovoima on heikentynyt 5,4 prosenttia, kun ylimmän kymmenyksen ostovoima on kasvanut 10,8 prosenttia. Yksinhuoltajilla ostovoiman kasvu on jäänyt noin prosenttiin. Eriarvoistuminen näkyy erityisen konkreettisesti lapsiperheissä ja yksinhuoltajaperheissä, joissa talouden liikkumavara on usein muutenkin pieni. Minusta politiikan onnistumisen mitta ei ole se, kuinka hyvin pärjäävät ne, joilla menee jo hyvin, vaan se, jätetäänkö köyhimmät kantamaan sopeutuksen raskain taakka. Julkinen talous pitää saada kuntoon. Mutta sillä on väliä, miten se tehdään ja keihin päätösten seuraukset osuvat. Minä en halua Suomea, jossa keskimääräinen ostovoima paranee samalla kun kaikkein pienituloisimpien arki vaikeutuu. Meillä on historiallisesti ollut kyky rakentaa yhteiskuntaa niin, että vaurautta syntyy ja samalla on pidetty ihmiset mukana. Minusta siitä kannattaa pitää kiinni myös nyt. Hyvinvointivaltion merkitys näkyy juuri silloin, kun ihmisellä menee huonosti. #kohustakonkretiaan 🍀 See less
28.9.2026 Avaa ↗Syyskuu on jo kohta puolivälissä. Illat hämärtyvät aikaisemmin ja ihana kynttiläkausi on täällä taas. Kesän loputon valo on jäämässä taakse, ja täällä pohjoisessa sen huomaa päivä päivältä selvemmin. Mie oon aina ollut syksyihminen ja tykkään tästä vaiheesta vuotta. Siitä, miten pienikin valo alkaa taas näkyä kauas. Nimeni Noora tarkoittaa valoa ja ehkäpä just sen vuoksi olen viime aikoina jäänyt ajattelemaan valon merkitystä vähän tavallista enemmän. Maailma tuntuu nyt monella tavalla syksyisen pimeältä. Uutisissa on sotaa ja epävarmuutta, politiikassa kovia sanoja ja vastakkainasettelua. Moni miettii omaa toimeentuloaan, lastensa tulevaisuutta, lähipalveluiden katoamista tai sitä, mihin ihmeeseen tämä kaikki on menossa. Tällaisina aikoina tarvitaan myös jotain, mikä vetää katseen pimeän läpi eteenpäin. Haluan tehdä politiikkaa, jossa on enemmän valoa ja toiveikkuutta. Politiikkaa, joka perustuu tietoon ja sivistykseen, ottaa ihmisten huolet vakavasti ja uskaltaa rakentaa parempaa tulevaisuutta. Täällä Lapissa opitaan jo pienenä se, että kun pimeä tulee, valo ei katoa mihinkään. Sen vain huomaa paremmin 💚🍀💚
12.9.2026 Avaa ↗