Filosofian tohtori
Lapin yliopisto 2026. Kulttuurihistoria. Tutkimus Lapin monikerroksisesta historiasta koulujen opetussuunnitelmissa ja opetuksessa.
Lappi on koti ja sen äänen pitää kuulua siellä, missä Suomen asioista päätetään.
Olen Noora Nampajärvi, rovaniemeläinen äiti, filosofian tohtori sekä historian ja yhteiskuntaopin opettaja. Juureni ovat syvällä Itä-Lapissa. Olen työskennellyt koulussa yli kaksikymmentä vuotta ja pohtinut nuorten kanssa, miten yhteiskunta toimii ja miten siihen voi vaikuttaa.
Tutkimuksissani olen tarkastellut Lapin ja saamelaisten historian näkymistä opetuksessa. Nyt olen ehdolla eduskuntaan Keskustan listalla Lapin vaalipiirissä.
Opettajana näen, miten yhteiskunnan päätökset tulevat osaksi lasten, nuorten ja perheiden arkea. Haluan puolustaa sivistystä ja pohjoismaista hyvinvointivaltiota sekä uudistaa niitä tämän ajan tarpeisiin. Politiikassa arvostan tutkittua tietoa, yhteistyötä ja päätösten seurausten ymmärtämistä.
Vapaa-ajallani minut löytää hiihtoladulta, crossfit-salilta, kirjan äärestä tai pianon koskettimien takaa. Luonto on minulle tärkeä voimavara, ja retkeilen usein tuntureilla ja metsissä. Rakastan kalastamista ja marjastusta. Nuotiotulilla viihdyn pohdiskelemassa maailmanmenoa.
Lapin yliopisto 2026. Kulttuurihistoria. Tutkimus Lapin monikerroksisesta historiasta koulujen opetussuunnitelmissa ja opetuksessa.
Oulun yliopisto 2005. Yleinen historia, Suomen- ja Skandinavian historia sekä yhteiskuntatieteet käytännön vaikuttamisen pohjana.
Historian ja yhteiskuntaopin opetusta sekä kansallista ja kansainvälistä kehittämistyötä.
"Päätöksissä on ymmärrettävä, mitä ne tarkoittavat ihmisten arjessa — myös pitkien etäisyyksien Lapissa."Noora Nampajärvi · Eduskuntavaaliehdokas 2027
Haluan, että Lapissa voi luottaa tulevaisuuteen. Se edellyttää hyvää koulutusta, toimivia palveluja ja työtä sekä sitä, että pohjoisen olosuhteet ymmärretään päätöksenteossa.
Hyvä koulutus kuuluu jokaiselle lapselle ja nuorelle. Puolustan lähikouluja, riittävää oppimisen tukea ja mahdollisuutta opiskella myös pohjoisessa. Sivistys tarvitsee myös kirjastoja, kulttuuria, vapaata tutkimusta ja riippumatonta mediaa.
Terveys- ja sosiaalipalvelujen on oltava saavutettavia myös pitkien etäisyyksien Lapissa. Palveluverkon harventaminen ei saa olla oletusratkaisu. Keskittämisen vaikutukset on arvioitava ihmisten arjen kannalta. Säästö ei ole todellinen, jos kustannukset siirtyvät matkoihin, perheille tai myöhemmin tarvittavaan hoitoon.
Lapissa pitää voida työllistyä, yrittää ja rakentaa tulevaisuutta. Yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa, ennakoitavaa verotusta sekä toimivia liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä. Investointien hyödyn pitää näkyä myös paikallisina työpaikkoina ja kuntien elinvoimana.
Maatalous, metsätalous, poronhoito ja kalastus tuovat työtä ja toimeentuloa sekä vahvistavat huoltovarmuutta. Niiden tulevaisuus vaatii pitkäjänteistä politiikkaa.
Työstä on saatava toimeentulo, ja apua on oltava saatavilla, kun omat voimat tai tulot eivät riitä. Puolustan pohjoismaista hyvinvointivaltiota.
Lapin luonnolla on arvoa itsessään, ja se on myös monien elinkeinojen perusta. Arktisia luonnonvarojamme on käytettävä harkiten ja kestävästi.
"Helsingistä katsottuna Lappi voi näyttää kaukaiselta. Täältä katsottuna kaukaiselta näyttää vain päätöksenteko."Noora Nampajärvi
Väitöstutkimuksessani tarkastelin Lapin paikallisen ja saamelaisen historian näkymistä peruskoulun opetussuunnitelmissa ja historian opetuksessa. Aineistona olivat 17 paikallista opetussuunnitelmaa ja kahdeksan opettajahaastattelua. Tutkimus osoitti, että oman alueen historian käsittely riippuu paljon yksittäisten opettajien osaamisesta ja valinnoista. Opetusta vaikeuttavat myös materiaalien puute ja saamelaisuuteen liittyvät jännitteet.
Koulussa tehdään valintoja siitä, keiden menneisyys tulee tutuksi ja keiden jää sivuun. Oman kotiseudun historian tunteminen auttaa ymmärtämään, mistä tulemme ja miten nykyinen yhteiskunta on rakentunut.
Lapin ja saamelaisten historia kuuluu myös osaksi yhteistä Suomen historiaa ja niiden opetukseen pitää saada tukea opetussuunnitelmista, opettajankoulutuksesta ja oppimateriaaleista.
Kirjoitan asioista, joita kohtaan opettajana, tutkijana ja lappilaisena: koulutuksesta, oikeudenmukaisuudesta ja mahdollisuudesta rakentaa tulevaisuutta pohjoisessa. Tässä valikoima julkaistuja mielipidekirjoituksiani.
Ruotsin saamelaisten totuuskomission raportti käsittelee myös Suomen yhteistä historiaa Ruotsin kanssa. Saamelaisten historian tunteminen ja sen paikka kouluopetuksessa eivät siksi ole vain Ruotsin kysymyksiä. Raportti antaa aihetta tarkastella myös sitä, miten Suomessa opetetaan saamelaisten historiaa.
Lue Lapin KansastaOppimistulosten heikkeneminen ei korjaannu yhdellä muutoksella. Koulutuksen kehittämiseen tarvitaan pitkäjänteisiä päätöksiä, jotka perustuvat tutkittuun tietoon ja koulujen arjen tuntemiseen.
Lue Lapin KansastaMaahanmuutosta tarvitaan keskustelua, jossa erilaiset tilanteet erotetaan toisistaan ja väitteitä arvioidaan tosiasioiden pohjalta. Ihmisarvon kunnioittaminen kuuluu myös vaikeista kysymyksistä käytävään keskusteluun.
Lue Lapin KansastaKirjoitukset avautuvat Lapin Kansan verkkopalvelussa ja voivat edellyttää tilausta.
Nuoret tarvitsevat tietoa siitä, kuka yhteisistä asioista päättää ja miten päätöksiin voi vaikuttaa. Demokratiakasvatus antaa valmiuksia arvioida yhteiskunnallista keskustelua ja osallistua jo ennen äänestysikää.
Lue Lapin KansastaTäältä löydät tilaisuudet, joissa Noora on mukana keskustelemassa, esiintymässä ja kuuntelemassa.
Mitä omalla paikkakunnallasi pitäisi saada kuntoon? Mikä toimii hyvin ja ansaitsisi enemmän huomiota? Kuulen mielelläni kokemuksiasi ja ajatuksiasi. Voit myös kutsua minut keskustelemaan tai tulla mukaan tekemään kampanjaa.
Suomen Keskusta r.p. · Lapin vaalipiiri · Eduskuntavaalit 2027
Jos Länskän palvelujen heikentäminen on hallituksen käsitys vastuullisesta politiikasta, Länsi-Lapilla on täysi syy vaatia suunnanmuutosta. Väkeä oli paljon liikkeellä, ja Keskustan teltalla pullakahvit maistuivat keskustelujen lomassa. Mutta keskustelujen päällimmäinen sävy oli vakava. Torniossa ihmisiä puhutti erityisesti Länskä, eli Länsi-Pohjan sairaala, ja siihen kohdistuneet supistukset. Eikä ihme. Orpo-Purran hallituksen keskittämispolitiikka ei ole enää mikään etäinen hallinnollinen linjaus paperilla. Se näkyy nyt Länsi-Lapissa ihmisten arjessa. Se näkyy siinä, että hoitoa haetaan yhä kauempaa. Se näkyy omaisten huolena. Se näkyy ikäihmisten turvattomuutena. Se näkyy siinä, että palvelut viedään kauemmas juuri niiltä, jotka niitä eniten tarvitsevat. Näin vanhusten viikolla on pakko kysyä: tällaistako arvostusta tämä hallitus osoittaa ikäihmisille? Jos ihminen joutuu lähtemään satojen kilometrien päähän saadakseen hoitoa, kyse ei ole tehokkuudesta. Kyse on epäonnistuneesta politiikasta. Länsi-Lappi ei ole hallituksen säästötaulukko, vaan se on ihmisten koteja, perheitä, työpaikkoja, ikäihmisiä, lapsia ja arkea. Terveyspalvelut eivät saa olla kiinni siitä, sattuuko asumaan riittävän lähellä suurta keskusta. Keskusta on sanonut tämän ennenkin, ja sanomme sen taas: Suomea ei voi rakentaa vain keskittämällä. Koko maa on pidettävä mukana. Palvelut, turvallisuus ja ihmisarvo kuuluvat myös raja-alueille, kyliin ja pitkien välimatkojen Lappiin. Tarvitsemme politiikkaa, joka näkee ihmisen ennen järjestelmää. Tarvitsemme valoisampaa politiikkaa koko Suomeen. 🍀 Lämmin kiitos Tornion Keskusta-aktiiveille hyvistä järjestelyistä ja lämpimästä vastaanotosta lokakuisen kylmän viiman keskellä. 💚 #keskusta #lappi #länsipohja #tornio #aluepolitiikka
10.10.2026 Avaa ↗Lauantaina tavataan Torniossa! 🍀 Olen mukana Tornion syysmarkkinoilla lauantaina 10.10. klo 12 alkaen. Tornio on minulle tuttu ja tärkeä paikka, sillä perheellämme oli 90-luvulla maitotila Tornion Liakassa. Sieltä ovat jääneet mieleen maaseudun arki, navetan tuoksu, pihapiirit, pellot ja se tekemisen meininki, jolla pohjoisen elämää pidetään yllä. Tule juttelemaan Lapista, maaseudusta, koulutuksesta, palveluista, yrittäjyydestä tai mistä vain politiikassa. Olisi mukava tavata! 💚 #Tornio #Liakka #syysmarkkinat #Lappi #Keskusta
8.10.2026 Avaa ↗Tänään olin Lapin yliopistolla kuuntelemassa keskustelua Euroopan turvallisuudesta ja yhteistyöstä arktiselta alueelta Välimerelle. Tilaisuuteen osallistuivat Espanjan kuningas Felipe VI ja kuningatar Letizia sekä presidentti Alexander Stubb ja rouva Suzanne Innes-Stubb. Kuninkaan puheessa korostui pohjoisen ja etelän jatkuva yhteistyö ja se, että Euroopan unionin ulkoraja on yhteinen. Presidentti Stubb tarttui samaan ajatukseen ja arvioi EU:n olevan nyt vahvempi kuin koskaan. Yhteiset kriisit ovat yhdistäneet meitä ja vahvistaneet kykyämme toimia yhdessä. Paneelikeskustelussa käsiteltiin arktisen alueen muuttuvaa turvallisuustilannetta. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Trumpin politiikka ja Naton kasvava rooli vaikuttavat pohjoiseen. Samalla Euroopan unionilta tarvitaan vahvempaa otetta arktisella alueella. Erityisesti mieleeni jäi ilmastonmuutoksen ja turvallisuuden yhteys. Arktisen alueen lämpeneminen ja jään väheneminen muuttavat elinympäristöjä ja elinkeinoja. Ilmastonmuutoksen maailmanlaajuiset seuraukset, kuten merenpinnan nousu, vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin. Vaikutukset on otettava vakavasti myös turvallisuudesta puhuttaessa. Keskustelussa nousivat esille myös Kanada kumppanina kansainvälisen oikeuden ja demokratian puolustamisessa sekä Latinalaisen Amerikan kasvava merkitys raaka-aineista YK:n äänestyksiin. Euroopan vahvuus rakentuu yhtenäisyydestä ja kyvystä rakentaa luottamusta myös muiden kanssa. Puheenvuorojen yhteisenä painotuksena nousi esiin se, että Euroopan yhtenäisyys antaa turvaa meille myös täällä Lapissa. Yhteinen raja merkitsee yhteistä vastuuta, pohjoisessa ja etelässä. 💚
7.10.2026 Avaa ↗Olen vankkumaton pohjoismaisen hyvinvointivaltion fani ja kannattaja. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion keskeisin ajatus on minusta siinä, että mahdollisimman moni pysyy mukana. Tämä on koko yhteiskunnan etu, oikeudenmukaisuuskysymys ja loppupeleissä myös yhteiskuntarauhaan liittyvä arvovalinta. Suomen ja muiden Pohjoismaiden historia osoittaa, että vahva talous, korkea osaaminen ja sosiaalinen turva tukevat toisiaan. OECD on kuvannut juuri pohjoismaista mallia yhdistelmänä, jossa korkea hyvinvointi, suhteellisen pienet tuloerot ja yhteinen riskinkanto tukevat myös yhteiskunnan vakautta ja menestystä. Tämän vuoksi Laboren tänään julkaisema ostovoimalaskelma huolestuttaa minua. Vuosina 2023–2026 pienituloisimman kymmenyksen ostovoima on heikentynyt 5,4 prosenttia, kun ylimmän kymmenyksen ostovoima on kasvanut 10,8 prosenttia. Yksinhuoltajilla ostovoiman kasvu on jäänyt noin prosenttiin. Eriarvoistuminen näkyy erityisen konkreettisesti lapsiperheissä ja yksinhuoltajaperheissä, joissa talouden liikkumavara on usein muutenkin pieni. Minusta politiikan onnistumisen mitta ei ole se, kuinka hyvin pärjäävät ne, joilla menee jo hyvin, vaan se, jätetäänkö köyhimmät kantamaan sopeutuksen raskain taakka. Julkinen talous pitää saada kuntoon. Mutta sillä on väliä, miten se tehdään ja keihin päätösten seuraukset osuvat. Minä en halua Suomea, jossa keskimääräinen ostovoima paranee samalla kun kaikkein pienituloisimpien arki vaikeutuu. Meillä on historiallisesti ollut kyky rakentaa yhteiskuntaa niin, että vaurautta syntyy ja samalla on pidetty ihmiset mukana. Minusta siitä kannattaa pitää kiinni myös nyt. Hyvinvointivaltion merkitys näkyy juuri silloin, kun ihmisellä menee huonosti. #kohustakonkretiaan 🍀 See less
28.9.2026 Avaa ↗Syyskuu on jo kohta puolivälissä. Illat hämärtyvät aikaisemmin ja ihana kynttiläkausi on täällä taas. Kesän loputon valo on jäämässä taakse, ja täällä pohjoisessa sen huomaa päivä päivältä selvemmin. Mie oon aina ollut syksyihminen ja tykkään tästä vaiheesta vuotta. Siitä, miten pienikin valo alkaa taas näkyä kauas. Nimeni Noora tarkoittaa valoa ja ehkäpä just sen vuoksi olen viime aikoina jäänyt ajattelemaan valon merkitystä vähän tavallista enemmän. Maailma tuntuu nyt monella tavalla syksyisen pimeältä. Uutisissa on sotaa ja epävarmuutta, politiikassa kovia sanoja ja vastakkainasettelua. Moni miettii omaa toimeentuloaan, lastensa tulevaisuutta, lähipalveluiden katoamista tai sitä, mihin ihmeeseen tämä kaikki on menossa. Tällaisina aikoina tarvitaan myös jotain, mikä vetää katseen pimeän läpi eteenpäin. Haluan tehdä politiikkaa, jossa on enemmän valoa ja toiveikkuutta. Politiikkaa, joka perustuu tietoon ja sivistykseen, ottaa ihmisten huolet vakavasti ja uskaltaa rakentaa parempaa tulevaisuutta. Täällä Lapissa opitaan jo pienenä se, että kun pimeä tulee, valo ei katoa mihinkään. Sen vain huomaa paremmin 💚🍀💚
12.9.2026 Avaa ↗