Doctor of Philosophy
University of Lapland 2026. Cultural history. Research on the multilayered history of Lapland in school curricula and history teaching.
Lapland is home, and its voice must be heard where Finland's decisions are made.
I am Noora Nampajärvi, a mother from Rovaniemi, doctor of philosophy, and a teacher of history and social studies. My roots run deep in eastern Lapland. I have worked in schools for over twenty years and reflected with young people on how society works and how to have an impact.
In my research I have examined how the history of Lapland and the Sámi people is represented in education. I am now running for parliament on the Centre Party list in the Lapland constituency.
As a teacher, I see how societal decisions become part of the everyday lives of children, young people, and families. I want to defend education and the Nordic welfare state, and renew them for the needs of our time. In politics, I value evidence-based knowledge, cooperation, and understanding the consequences of decisions.
In my free time you will find me on the ski track, at the crossfit gym, reading, or at the piano. Nature is an important source of strength for me, and I often hike on the fells and in the forests. I love fishing and berry-picking.
University of Lapland 2026. Cultural history. Research on the multilayered history of Lapland in school curricula and history teaching.
University of Oulu 2005. General history, Finnish and Scandinavian history, and social sciences as the foundation for practical civic engagement.
Teaching history and social studies, as well as national and international development work.
"Decisions must account for what they mean in people's everyday lives — including in Lapland with its vast distances."Noora Nampajärvi · Parliamentary candidate 2027
I want Lapland to be a place where people can trust in the future. That requires good education, functioning services and employment, and an understanding of northern conditions in decision-making.
Quality education belongs to every child and young person. I defend local schools, adequate learning support, and the opportunity to study in the north. Education also requires libraries, culture, independent research, and a free press.
Health and social services must be accessible even across Lapland's long distances. Scaling back service networks must not be the default solution. The effects of centralisation must be assessed from the perspective of everyday life. A saving is not real if the costs are transferred to travel, families, or care needed later.
People in Lapland must be able to find employment, run businesses, and build a future. Companies need skilled workers, predictable taxation, and functioning transport and communications connections. The benefits of investments must also be visible as local jobs and municipal vitality.
Farming, forestry, reindeer herding and fishing provide work and income and strengthen self-sufficiency. Their future requires long-term political commitment.
Work must provide a living, and support must be available when one's own resources fall short. I stand for the Nordic welfare state.
Lapland's nature has intrinsic value and is also the foundation of many livelihoods. Our Arctic natural resources must be used carefully and sustainably.
"Seen from Helsinki, Lapland may look distant. Seen from here, the only thing that looks distant is decision-making."Noora Nampajärvi
In my doctoral dissertation I examined how the local and Sámi history of Lapland is represented in primary school curricula and history teaching. The material consisted of 17 local curricula and eight teacher interviews. The research showed that how the region's own history is covered depends heavily on individual teachers' expertise and choices. Teaching is also hampered by a lack of materials and tensions related to Sámi identity.
Schools make choices about whose past becomes familiar and whose is left out. Knowing the history of one's own home region helps us understand where we come from and how current society has been built.
The history of Lapland and the Sámi people is also part of Finland's shared history. Teaching about Lapland and Sámi history must be supported by curricula, teacher education, and learning materials.
I write about things I encounter as a teacher, researcher, and a person from Lapland: education, justice, and the opportunity to build a future in the north. Here is a selection of my opinion pieces published in Lapin Kansa.
Ruotsin saamelaisten totuuskomission raportti käsittelee myös Suomen yhteistä historiaa Ruotsin kanssa. Saamelaisten historian tunteminen ja sen paikka kouluopetuksessa eivät siksi ole vain Ruotsin kysymyksiä. Raportti antaa aihetta tarkastella myös sitä, miten Suomessa opetetaan saamelaisten historiaa.
Read in Lapin KansaOppimistulosten heikkeneminen ei korjaannu yhdellä muutoksella. Koulutuksen kehittämiseen tarvitaan pitkäjänteisiä päätöksiä, jotka perustuvat tutkittuun tietoon ja koulujen arjen tuntemiseen.
Read in Lapin KansaMaahanmuutosta tarvitaan keskustelua, jossa erilaiset tilanteet erotetaan toisistaan ja väitteitä arvioidaan tosiasioiden pohjalta. Ihmisarvon kunnioittaminen kuuluu myös vaikeista kysymyksistä käytävään keskusteluun.
Read in Lapin KansaArticles open in Lapin Kansa's web service and may require a subscription.
Nuoret tarvitsevat tietoa siitä, kuka yhteisistä asioista päättää ja miten päätöksiin voi vaikuttaa. Demokratiakasvatus antaa valmiuksia arvioida yhteiskunnallista keskustelua ja osallistua jo ennen äänestysikää.
Read in Lapin KansaHere you will find events where Noora is taking part in discussions, speaking, and listening.
What should be fixed in your community? What works well and deserves more attention? I would love to hear your experiences and thoughts. You are also welcome to invite me for a discussion or join the campaign.
Suomen Keskusta r.p. · Lapin vaalipiiri · Eduskuntavaalit 2027
Jos Länskän palvelujen heikentäminen on hallituksen käsitys vastuullisesta politiikasta, Länsi-Lapilla on täysi syy vaatia suunnanmuutosta. Väkeä oli paljon liikkeellä, ja Keskustan teltalla pullakahvit maistuivat keskustelujen lomassa. Mutta keskustelujen päällimmäinen sävy oli vakava. Torniossa ihmisiä puhutti erityisesti Länskä, eli Länsi-Pohjan sairaala, ja siihen kohdistuneet supistukset. Eikä ihme. Orpo-Purran hallituksen keskittämispolitiikka ei ole enää mikään etäinen hallinnollinen linjaus paperilla. Se näkyy nyt Länsi-Lapissa ihmisten arjessa. Se näkyy siinä, että hoitoa haetaan yhä kauempaa. Se näkyy omaisten huolena. Se näkyy ikäihmisten turvattomuutena. Se näkyy siinä, että palvelut viedään kauemmas juuri niiltä, jotka niitä eniten tarvitsevat. Näin vanhusten viikolla on pakko kysyä: tällaistako arvostusta tämä hallitus osoittaa ikäihmisille? Jos ihminen joutuu lähtemään satojen kilometrien päähän saadakseen hoitoa, kyse ei ole tehokkuudesta. Kyse on epäonnistuneesta politiikasta. Länsi-Lappi ei ole hallituksen säästötaulukko, vaan se on ihmisten koteja, perheitä, työpaikkoja, ikäihmisiä, lapsia ja arkea. Terveyspalvelut eivät saa olla kiinni siitä, sattuuko asumaan riittävän lähellä suurta keskusta. Keskusta on sanonut tämän ennenkin, ja sanomme sen taas: Suomea ei voi rakentaa vain keskittämällä. Koko maa on pidettävä mukana. Palvelut, turvallisuus ja ihmisarvo kuuluvat myös raja-alueille, kyliin ja pitkien välimatkojen Lappiin. Tarvitsemme politiikkaa, joka näkee ihmisen ennen järjestelmää. Tarvitsemme valoisampaa politiikkaa koko Suomeen. 🍀 Lämmin kiitos Tornion Keskusta-aktiiveille hyvistä järjestelyistä ja lämpimästä vastaanotosta lokakuisen kylmän viiman keskellä. 💚 #keskusta #lappi #länsipohja #tornio #aluepolitiikka
10.10.2026 Avaa ↗Lauantaina tavataan Torniossa! 🍀 Olen mukana Tornion syysmarkkinoilla lauantaina 10.10. klo 12 alkaen. Tornio on minulle tuttu ja tärkeä paikka, sillä perheellämme oli 90-luvulla maitotila Tornion Liakassa. Sieltä ovat jääneet mieleen maaseudun arki, navetan tuoksu, pihapiirit, pellot ja se tekemisen meininki, jolla pohjoisen elämää pidetään yllä. Tule juttelemaan Lapista, maaseudusta, koulutuksesta, palveluista, yrittäjyydestä tai mistä vain politiikassa. Olisi mukava tavata! 💚 #Tornio #Liakka #syysmarkkinat #Lappi #Keskusta
8.10.2026 Avaa ↗Tänään olin Lapin yliopistolla kuuntelemassa keskustelua Euroopan turvallisuudesta ja yhteistyöstä arktiselta alueelta Välimerelle. Tilaisuuteen osallistuivat Espanjan kuningas Felipe VI ja kuningatar Letizia sekä presidentti Alexander Stubb ja rouva Suzanne Innes-Stubb. Kuninkaan puheessa korostui pohjoisen ja etelän jatkuva yhteistyö ja se, että Euroopan unionin ulkoraja on yhteinen. Presidentti Stubb tarttui samaan ajatukseen ja arvioi EU:n olevan nyt vahvempi kuin koskaan. Yhteiset kriisit ovat yhdistäneet meitä ja vahvistaneet kykyämme toimia yhdessä. Paneelikeskustelussa käsiteltiin arktisen alueen muuttuvaa turvallisuustilannetta. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Trumpin politiikka ja Naton kasvava rooli vaikuttavat pohjoiseen. Samalla Euroopan unionilta tarvitaan vahvempaa otetta arktisella alueella. Erityisesti mieleeni jäi ilmastonmuutoksen ja turvallisuuden yhteys. Arktisen alueen lämpeneminen ja jään väheneminen muuttavat elinympäristöjä ja elinkeinoja. Ilmastonmuutoksen maailmanlaajuiset seuraukset, kuten merenpinnan nousu, vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin. Vaikutukset on otettava vakavasti myös turvallisuudesta puhuttaessa. Keskustelussa nousivat esille myös Kanada kumppanina kansainvälisen oikeuden ja demokratian puolustamisessa sekä Latinalaisen Amerikan kasvava merkitys raaka-aineista YK:n äänestyksiin. Euroopan vahvuus rakentuu yhtenäisyydestä ja kyvystä rakentaa luottamusta myös muiden kanssa. Puheenvuorojen yhteisenä painotuksena nousi esiin se, että Euroopan yhtenäisyys antaa turvaa meille myös täällä Lapissa. Yhteinen raja merkitsee yhteistä vastuuta, pohjoisessa ja etelässä. 💚
7.10.2026 Avaa ↗Olen vankkumaton pohjoismaisen hyvinvointivaltion fani ja kannattaja. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion keskeisin ajatus on minusta siinä, että mahdollisimman moni pysyy mukana. Tämä on koko yhteiskunnan etu, oikeudenmukaisuuskysymys ja loppupeleissä myös yhteiskuntarauhaan liittyvä arvovalinta. Suomen ja muiden Pohjoismaiden historia osoittaa, että vahva talous, korkea osaaminen ja sosiaalinen turva tukevat toisiaan. OECD on kuvannut juuri pohjoismaista mallia yhdistelmänä, jossa korkea hyvinvointi, suhteellisen pienet tuloerot ja yhteinen riskinkanto tukevat myös yhteiskunnan vakautta ja menestystä. Tämän vuoksi Laboren tänään julkaisema ostovoimalaskelma huolestuttaa minua. Vuosina 2023–2026 pienituloisimman kymmenyksen ostovoima on heikentynyt 5,4 prosenttia, kun ylimmän kymmenyksen ostovoima on kasvanut 10,8 prosenttia. Yksinhuoltajilla ostovoiman kasvu on jäänyt noin prosenttiin. Eriarvoistuminen näkyy erityisen konkreettisesti lapsiperheissä ja yksinhuoltajaperheissä, joissa talouden liikkumavara on usein muutenkin pieni. Minusta politiikan onnistumisen mitta ei ole se, kuinka hyvin pärjäävät ne, joilla menee jo hyvin, vaan se, jätetäänkö köyhimmät kantamaan sopeutuksen raskain taakka. Julkinen talous pitää saada kuntoon. Mutta sillä on väliä, miten se tehdään ja keihin päätösten seuraukset osuvat. Minä en halua Suomea, jossa keskimääräinen ostovoima paranee samalla kun kaikkein pienituloisimpien arki vaikeutuu. Meillä on historiallisesti ollut kyky rakentaa yhteiskuntaa niin, että vaurautta syntyy ja samalla on pidetty ihmiset mukana. Minusta siitä kannattaa pitää kiinni myös nyt. Hyvinvointivaltion merkitys näkyy juuri silloin, kun ihmisellä menee huonosti. #kohustakonkretiaan 🍀 See less
28.9.2026 Avaa ↗Syyskuu on jo kohta puolivälissä. Illat hämärtyvät aikaisemmin ja ihana kynttiläkausi on täällä taas. Kesän loputon valo on jäämässä taakse, ja täällä pohjoisessa sen huomaa päivä päivältä selvemmin. Mie oon aina ollut syksyihminen ja tykkään tästä vaiheesta vuotta. Siitä, miten pienikin valo alkaa taas näkyä kauas. Nimeni Noora tarkoittaa valoa ja ehkäpä just sen vuoksi olen viime aikoina jäänyt ajattelemaan valon merkitystä vähän tavallista enemmän. Maailma tuntuu nyt monella tavalla syksyisen pimeältä. Uutisissa on sotaa ja epävarmuutta, politiikassa kovia sanoja ja vastakkainasettelua. Moni miettii omaa toimeentuloaan, lastensa tulevaisuutta, lähipalveluiden katoamista tai sitä, mihin ihmeeseen tämä kaikki on menossa. Tällaisina aikoina tarvitaan myös jotain, mikä vetää katseen pimeän läpi eteenpäin. Haluan tehdä politiikkaa, jossa on enemmän valoa ja toiveikkuutta. Politiikkaa, joka perustuu tietoon ja sivistykseen, ottaa ihmisten huolet vakavasti ja uskaltaa rakentaa parempaa tulevaisuutta. Täällä Lapissa opitaan jo pienenä se, että kun pimeä tulee, valo ei katoa mihinkään. Sen vain huomaa paremmin 💚🍀💚
12.9.2026 Avaa ↗